Tietoa blogista

Mustaa teetä -blogissa on matkajuttuja läheltä ja kaukaa. Vinkkejä matkailussa liikkuvista mielenkiintoisista jutuista.

Kristiina Kristiina

Tykkää ja seuraa:

Seuraa minua Instagramissa ja Twitterissä

  • Instagram
  • Twitter

Muualla verkossa:

Seuraan näitä blogeja matkailusta

Normiretkeily - Tavan Bogdin luonnonpuisto

Tavan Bogdissa iski sade. Kumpanakin yönä satoi ja aamu valkeni sumuisen kosteana. Onneksi aamupäivän aikana navakka tuuli puhalsi pilvimassat pois.

Tavan Bogdin highlighteja ovat Valkoinen joki, Viisi suurta ja jäätikkö.

Tässä kuvavirtaa kahden päivän ajalta:

Varikolla ollaan. Kohti Sagsaita ja jurttamajoitusta.

Tavan Bogdin sijainti kartalla.

Tämän Altain matkan blogijutut alkavat artikkelista Mongolia kutsuu.

Metsästyskotkia, ja kuutamokeikkaa pukkaa

Varikolla käynti venyi, matkalla hajosi toinen auto, kotkametsästäjäperhe oli siirtynyt jurttineen syrjemmälle. Kaiken tämän seurauksena alkoi pukata kuutamokeikkaa.

Khoton Jur-järvelle saavuimme keskiyöllä. Täydenkuun loisteessa minä, tuvalaistyttö ja vanhempi kazakki-rouva kolmistanaisin käyskentelimme rantaviivassa ja etsimme kaikki kriteerit täyttävää leiripaikkaa.

Klo 01.30 istuimme jo teellä ja iltavoikkareilla. Teltat oli pystytetty rip rap autojen valokeilassa.

– Hieno öinen tunnelma tähtitaivaan alla, pysähtynyt ja ajaton. 

Elämä on arvaamatonta,  ja samalla mielenkiintoista.  Minun elämä ei taida koskaan muuttua normiksi.

Aamunäkymä täydelliseltä leiripaikalta. Khoton Nuur-vuoristojärvi 2000 m, Länsi-Mongolia.

Kuvia järviseudulta:

Matka jatkuu kohti Tavan Bogdin luonnonsuojelualuetta.

Khoton Nuur -järven sijainti kartalla.

Tämän Altain matkan blogijutut alkavat artikkelista Mongolia kutsuu.

Showtime – Juoppohullu mongolialainen hevosmies ja Tsambagaravin jäätikkö

Tällä matkalla on erikoislaatuinen karma. Tämän päivän show’n hoiti juoppohullu mongolialainen hevosmies.

Kun saavuimme Tsambagaravin leiripaikalle joen töyräälle, samaan aikaa pölähtää paikalle umpikännissä oleva vanha ukko ratsain: räyhää ja huutaa kuin mielipuoli hevosen selästä, hyvä kun ei yli ajanut;  vauhkoa touhua.

Mongolialainen henkilökuntamme tuumaa, ukko on viinasta sekaisin, jospa vaihdettaisiin leiripaikkaa. Äijäpä lähti ratsain perään. Autokuskit löivät jarrut pohjaan ja vaihtoivat taktiikkaa: ei muuta kuin neuvottelemaan. Känninen ukko pysyi hevosen selässä, mutta maankamaralla jalat pettivät. Monipolvisen neuvonpidon jälkeen ukolle lyötiin raha kouraan ja kirjaimellisesti hän lähti täyttä laukkaa viinakauppaa.  Me lähdimme leirin pystytykseen normipaikkaan.

— Autokuskin toimenkuva on laaja tässä maassa.

Aamulla ukko ilmestyi pyytämään anteelksi. Iltapäivällä saapui sitten poliisi jeepillä etsimään sankaria. Tilille oli näemmä kertynyt muutakin saldoa kuin meille häiriköinti.  Railakasta menoa.

Nyt jäämme odottamaan kuka on huomisen tähtiesiintyjä klo 18!

Kuvia Tsambagaravin maisemista.

Olemme nyt huoltovarikolla Ölgiissä: virtaa teknisiin härpäkkeisiin, ruokatäydennystä ja raikas peseytymismahdollisuus.

Matka jatkuu järvialueelle ja Tavanboghin luonnonpuistoon. Seuraavan kerran yhteyksien äärellä ensi lauantaina. Eipä ole tuota mobiiliverkkoakaan kuin Ölgiissä.

Voipi vaatimattomampikin sisätilamajoitus tuntua luxukselta tämän telttaillun jälkeen.

P.S. Minun bravuureja ei ole koskaan ollut telttapaikan valinta tai pystytys, eikä telttakaverinkaan.  Meillä on kalliovuoret keskellä teltan lattiaa. Mutta teltta pysyi kasassa viime yön puhurissa.

Tsambagaravin sijainti kartalla.

Tämän Altain matkan blogijutut alkavat artikkelista Mongolia kutsuu.

Rähinää rajalla - sveitsiläinen mp-porukka hyökkäsi automme kimppuun

Sveitsiläisiltä keskiluokkaisilta ikämiesmotoristeilta (ei mikään liivijengi) paloi käämi kunnolla. Hermot meni, kun mongolialainen kuskimme pyyhkäsi pientareen kautta ohi rajajonossa. Ei fiksua, mutta maan tapa. Nopeat syövät hitaat. 

Sveitsiläiset alkoivat yhtenä miehenä hakkaamaan automme ikkunoita ja vaatimaan porukkaa autosta ulos. Samaan aikaan sveitsiläinen ikäneito haki työvälineen ja ilmat läks meidän auton takarenkaasta. Sen jälkeen he motittivat meidät pyörillään.

Itseltäni ei löytynyt minkäänlaista tunteenpaloa tilannetta kohtaan. Upea ylilyönti täydeltä laidalta. Tätähän on nähty – ei tee vaikutusta.

Kuvassa opastyttö ja autokuski.

Hässäkän rauhoituttua herroja kyllä  nolotti, kun auton tummien lasien takana löytyikin EU-kansalaisten retkeilyporukka.

Äijiltä oli jäänyt lounas väliin ja Venäjä vienyt viimeiset henkiset voimat. Ei kannata lähteä Länsi-Euroopan ulkopuolelle, jos pää ei kestä.

Pääsimme viimeisenä rajasta yli ennen sen suljeutumista. Siinä olisi ollut riemua yöpyä pientareella rajajonon kupeessa.

Siitä onkin tovi vastaavasta retkeilystä. Meillähän on näitä retkeilyvälineitä mukana runsain mitoin😂

Yllä oleva kuva on raja-aseman ABC-toiletista.

Mongolian rajan ajoneuvojen rajaselvitys oli suljettu selvittyämme sinne saakka. Auto jäi tullialueelle. Pikkureput selkään ja kohti Mongoliaa.

Rajabaarissa syötiin myöhäinen lounas klo 21, kun odoteltiin uutta autoa. Lammasmomot olivat herkullisia, tee hyvää ja näytti tuo lämmin pilsnerikin maistuvan. 

Kirjoittelen tätä matkalla Ölgiiin. Kuu kumottaa ja kazak-musiikki  soi.

Minua odotti sama jurtta kuin viime vuonna Ölgiin leirissä. Soma on ja varmasti nukuttaa!

 

Tashantan sijainti kartalla.

Tämän Altain matkan jutut alkavat blogiartikkelista Mongolia kutsuu.

 

 

Pitkä saunamatka, 24 h Helsinki – Onguday

Tulihan taas matkustettua: pari lentoa, kevyt 7 h minibussimatka + peruspyörimiset.
Nyt kyllä ilahdutti majatalon isäntäväen viitseliäisyys : banjassa vedet tehtynä, tuoreet vastat, huopaiset saunahatut odottivat kylpijää.

Kiva keli täällä Siperiassa: kello on 20.30 ja +20 ºC lämmintä. Leppeä kesäilta.

Huomenna aamuvarhaisella reippaasti kohti Tashantan rajaa; me ja muutama kazakki halutaan Mongoliaan.

Tässä tämän päivän kuvasikermä:

 
Ongudayn ja Venäjän Altain sijainti kartalla.
Tämän Altain matkan blogi-jutut alkavat julkaisusta Mongolia kutsuu.